Europarlamentti vaihtuu 2024 – mikä muuttuu ja miten vaikutetaan?

Moni asia riippuu itse vaalien tuloksesta. Näihin kuuluvat tulevan parlamentin poliittisen jakauman myötä uuden komission puheenjohtaja ja kokoonpano. Uusi komissio muodostaa työohjelmansa, jossa poliittiset painopisteet tulevat näkymään ja jonka lobbaus on jo kovassa käynnissä. Luonnollisesti työohjelma tulee heijastelemaan myös vallitsevaa maailmantilannetta, jossa juuri nyt on aika kova myrsky.

Puheenjohtajavalinnalla on merkitystä

Yleisesti arvioidaan, että mikäli Ursula von der Leyen jatkaa komission puheenjohtajana, nykyiselle linjalle energia- ja ilmastopolitiikassa syntyy jatkuvuutta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että painotukset olisivat täysin samat. Mikäli nykyinen puheenjohtaja ei jatka, saatetaan nähdä suurempia linjanmuutoksia. Geopolitiikassa viime vuosina tapahtunut nyrjähdys ja toisaalta kasvava huoli EU:n teollisuuden kilpailukyvystä tulevat kuitenkin joka tapauksessa melko todennäköisesti näkymään uusissa painotuksissa.

Valmiiksi tarjottimella

Joitakin asioita tulevasta komission työohjelmasta tiedetään vaalien tuloksesta riippumatta. Nykyinen komissio lanseerasi kautensa alussa vihreän kehityksen ohjelman (green deal) vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteineen ja eurooppalaisine ilmastolakeineen. Ohjelmassa puhuttiin ensimmäisenä rastina kohti hiilineutraaliutta 50–55 % päästövähennyksestä vuoteen 2030 mennessä. Ilmastolaissa tavoitteeksi tarkennettiin vähintään 55 %. Kautensa puolivälissä kesällä 2021 komissio esitteli valtavan lainsäädäntöpakettinsa, 55-valmiuspaketin (Fit-for-55), ilmastolain toteuttamiseksi. Paketti on nyt olennaisimmilta osiltaan viety läpi EU:n päätöksenteon, jonka komissio vahvisti lehdistötiedotteella 9.10.2023. Tiedotteessa komissio toteaa, että lainsäädäntöpaketin tuloksena saadaan 57 % päästövähennys, mikä on haluttu kommunikoida myös muulle maailmalle Dubain ilmastokokouksessa joulukuussa.

Käytännössä 55-valmiuspaketti pitkälti jo määrittelee, mitä EU:n ilmastopolitiikassa tapahtuu vuoteen 2030 asti. Siinä on todella paljon uusia elementtejä, kuten 1.10.2023 käynnistynyt täysin uusi hiilirajamekanismi tuontituotteille, joiden toimeenpano siihen liittyvine haasteineen jäävät uudelle komissiolle. Vuoden 2030 jälkeisestä ajasta tiedetään sen sijaan vielä hyvin vähän. Uuden komission katse siirtyy politiikan suunnittelun osalta siis yhä enemmän seuraavalle vuosikymmenelle.

Ilmastolaki ohjaa 2030-luvun valmistelua

Ilmastolaissa määriteltiin, että keväällä 2024 komission on annettava tiedonanto 2030-luvun energia- ja ilmastopolitiikasta. Tässä tulee esittää vuoden 2040 ilmastotavoite sekä julkaista raportti vuosien 2030–2050 kasvihuonekaasubudjetista. Komissio on nyt kertonut, että tiedonanto julkaistaan jo vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana – eli juuri ennen eurovaaleja – ja vuoden 2040 tavoitteeksi uusi komissaari Wopke Hoekstra on jo luvannut esittää vähintään 90 %. Varsinaiset neuvottelut tiedonannosta käyvät uusi komissio, neuvosto ja parlamentti. Uusi komissio tulee myös mahdollisesti myöhemmin tekemään varsinaiset lainsäädäntöesitykset 2040-tavoitteen toimeenpanosta.

Komissio käynnisti tiedonannon valmistelun jo keväällä järjestämällä asiasta ensimmäisen konsultaation. Myös Bioenergia ry jätti oman vastauksensa kyselyyn.

Biomassan energiakäytön tarkastelu jatkuu

Uusi komissio tulee biomassan energiankäytön osalta edelleen tarkastelemaan tiukennuksia suhteessa uusiutuvan energian direktiiviin. Vuoden 2026 loppuun mennessä komissio esittelee raportin jäsenmaiden biomassan tukijärjestelmistä, jossa arvioidaan laajasti vaikutuksia ympäristöön, ilmastoon, luontoon sekä mahdollisia markkinavääristymiä. Yhdeksi aiheeksi seuraavalla kaudella nousee myös jäsenmaiden yhteistyö uusiutuvan energian edistämisessä ja siihen liittyvät järjestelyt. Vuoden 2025 lopussa komissio esittelee raportin uusien uusiutuvan energian investointien tukemisesta EU-laajuisella ekomerkillä.

Hiilenpoistoista tehdään linjauksia

EU:n ilmastopolitiikka ei juurikaan 2020-luvulla tarjoa kannustimia hiilenpoistojen lisäämiseen teknisin keinoin. Tämän kehittämiseksi komissio tulee alkuvuonna 2024 esittelemään tiedonannon hiilidioksidin talteenoton, hyödyntämisen ja varastoinnin edistämisestä teollisuudessa, jonka käsittely ja jatkotoimet jäävät uudelle komissiolle. Uusi komissio tulee myös 31.7.2026 mennessä arvioimaan, olisiko EU:n päästökauppa muutettavissa niin, että se tukisi ilmastohyödyn luomista hiilenpoistoilla.

Pärjääkö Suomi neuvotteluissa?

Brysselissä paras tapa vaikuttaa ei ole jankuttaa, että tämä ei meille käy. Paras tapa on esittää EU:n yhteiseen ongelmaan sellainen ratkaisu, joka myös Suomelle käy tai on jopa sen mieleen.

Suomen EU-vaikuttamisen toimivuutta on arvioitu viime vuosina mm. ennallistamisasetuksesta käydyn repivän keskustelun ja hitaan päätöksenteon seurauksena. Sitra julkaisi 2022 raportin, jonka mukaan virallinen vaikuttaminen tapahtuu pääasiassa vasta prosessin myöhäisessä vaiheessa (säädösehdotuksen käsittely) eikä EU-agendan muodostumisen vaiheessa (esim. strategia ja työohjelma). Keskuskauppakamari totesi saman vuoden lopussa, että Suomen EU-ennakkovaikuttamisen toimintatapoja pitäisi uudistaa niin, että strategiset vaikuttamisen painopisteet linjataan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Suomen kompastelu yhteisten EU-kantojen muodostuksessa voi pahimmillaan aiheuttaa suomalaisille yrityksille mittavia rahallisia tappioita tai jopa toimintaedellytysten murenemista.

On hyvä asia, että Petteri Orpon hallitusohjelma nyt pyrkii tehostamaan Suomen EU-vaikuttamista monin eri tavoin. Hallitus siirtyy kerran vaalikaudessa annettavasta EU-selonteosta jatkuvaan strategisten prioriteettien määrittämiseen, vaikuttamiseen ja seurantaan sekä valmistelee valtioneuvoston periaatepäätöksen ennakkovaikuttamisen järjestämisestä ja ennakoivasta kannanmuodostuksesta. Kerran vuodessa tehdään konkreettinen EU-vaikuttamisstrategia Suomen edun kannalta keskeisistä EU-kysymyksistä. Ennakkovaikuttamista EU:n 2030-luvun ilmastotavoitteisiin hallitus onkin jo käsitellyt. Hallitusohjelmassa myös luvataan, että Suomi valmistelee omat kantansa ja esittää omat selkeät ratkaisumallinsa ennen komission esityksiä. Tämä on hyvä suunta, mutta tehtävä ei ole helppo, sillä komission esitysten taustalla on paljon materiaalia ja arviointia. ■

Kirjoittaja on Bioenergia ry:n toimitusjohtaja.